HomeIhmisoikeusloukkausväitteet
Jos uskot, että oikeuksiasi on loukattu, ihmisoikeusasianajajamme Suomessa on täällä auttamassa sinua tekemään valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kokeneella tiimillämme on syvällinen ymmärrys Suomen ihmisoikeuslainsäädännöstä, ja olemme omistautuneet auttamaan sinua esittämään vahvan tapauksen.
Ihmisoikeusloukkaukset ovat tapauksia, joissa yksilöiltä tai ryhmiltä evätään heidän perustuslailliset tai kansainväliset ihmisoikeutensa tai niitä loukataan. Näihin väitteisiin voi liittyä monenlaisia väärinkäytöksiä, kuten fyysistä, seksuaalista tai henkistä kaltoinkohtelua sekä syrjintää rodun, sukupuolen tai muiden tekijöiden perusteella. Jatkossa on tärkeää muistaa, että jokaisella on oikeus tiettyihin perustavanlaatuisiin vapauksiin ja suojeluun, ja kaikki tapaukset, joissa näitä oikeuksia rikotaan, tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi puuttua välittömästi.
Ennen toimimista
Oikeudenkäynnin aloittaminen voi olla pitkäkestoinen ja henkisesti raskas prosessi. Lisäksi se voi aiheuttaa huomattavia kustannuksia. On tärkeää muistaa, että jos tuomioistuin päättää sinua vastaan, saatat joutua kattamaan vastapuolen merkittävät oikeudenkäyntikulut.
Jos harkitset oikeustoimien aloittamista, on suositeltavaa hakea neuvoja kokeneelta neuvonantajalta, kuten ihmisoikeusjuristilta.
Ryhtyä oikeustoimiin
Kuka voi ryhtyä oikeustoimiin ihmisoikeuslain nojalla?
Ihmisoikeuslaki määrittelee, että vain henkilöt, jotka ovat kokeneet ihmisoikeusloukkauksen, voivat hakea oikeudellista hyvitystä lain nojalla. Olet todennäköisesti uhri, jos päätös tai toimenpide, josta teet valituksen, vaikuttaa sinuun suoraan tai jos sen odotetaan vaikuttavan sinuun suoraan.
Mitkä ovat määräajat?
Sinun on jätettävä oikeushakemuksesi vuoden kuluessa tapahtumasta, josta valitat. Kuitenkin oikeustoimen tyypistä riippuen voi olla tiukempia määräaikoja. Esimerkiksi tuomioistuinvalvontahakemuksissa määräaika on kolme kuukautta.
Tietyissä olosuhteissa tuomioistuimet voivat myöntää pidennyksen yhden vuoden aikarajan yli, jos he katsovat sen olevan kohtuullista. Siitä huolimatta sinun täytyisi esittää vakuuttava syy asian käsittelylle säädetyn aikarajan ulkopuolella.
Valitukset ihmisoikeusloukkauksista maailmanlaajuisesti
Yksilöiden kyky nostaa esiin huolia oikeuksiensa loukkaamisesta maailmanlaajuisella tasolla antaa ihmisoikeussopimuksissa vahvistetuille oikeuksille huomattavaa merkitystä.
On olemassa kolme ensisijaista tapaa tehdä valituksia ihmisoikeussopimusten määräysten rikkomuksista niitä valvoville elimille:
- Yksilölliset viestinnät
- Valtioiden väliset valitukset
- Tiedustelut
Yksilölliset viestinnät
On olemassa yhdeksän keskeistä kansainvälistä ihmisoikeussopimusta, joista jokainen on perustanut ”sopimuselimen”, joka koostuu asiantuntijoista, joiden tehtävänä on valvoa sopimusmääräysten täytäntöönpanoa niihin osallisissa valtioissa.
Nämä sopimuselimet, joihin kuuluvat CCPR, CERD, CAT, CEDAW, CRPD, CED, CMW, CESCR ja CRC, omaavat tietyin edellytyksin valtuudet käsitellä yksilöiden esittämiä valituksia tai viestejä. On kuitenkin syytä huomata, että siirtotyöläiskomitea (CMW) ei ole vielä ottanut käyttöön yksilövalitusmekanismiaan.
Kuka voi valittaa?
Kenellä tahansa on oikeus tehdä valitus komitealle valtiota vastaan, joka täyttää seuraavat kriteerit:
- Valtio on osapuolena asiaankuuluvassa sopimuksessa ratifioinnin tai liittymisen kautta, mikä myöntää oikeudet, joiden väitetään tulleen loukatuiksi.
- Valtio on tunnustanut komitean toimivallan tutkia yksilövalituksia. Tämä voidaan saavuttaa joko ratifioimalla tai liittymällä valinnaiseen pöytäkirjaan (sovellettavissa ICCPR, CEDAW, CRPD, ICESCR ja CRC) tai antamalla tätä koskeva julistus yleissopimuksen tietyn artiklan nojalla (sovellettavissa CERD, CAT, CED ja CMW).
Lisäksi valituksia voivat tehdä myös kolmannet osapuolet yksilöiden puolesta, edellyttäen, että he ovat saaneet kirjallisen suostumuksen asianomaisilta henkilöiltä (ilman tiukkoja vaatimuksia suostumuksen muodosta). Tietyissä poikkeustapauksissa kolmas osapuoli voi aloittaa tapauksen ilman tällaista suostumusta, kuten silloin, kun henkilö on vangittuna ilman ulkoisia yhteyksiä tai on pakotetun katoamisen uhri.
Valtioiden väliset viestinnät
Useat ihmisoikeussopimukset sisältävät määräyksiä, jotka sallivat sopimusvaltioiden tehdä valituksia asiaankuuluvalle sopimuselimen (komitean) taholle koskien väitettyjä sopimuksen rikkomuksia toisen sopimusvaltion toimesta.
Huomaa, että vuonna 2018 esitettiin kolme valtioiden välistä viestintää syrjinnän kaikkien muotojen poistamista koskevan yleissopimuksen 11 artiklan nojalla, mikä merkitsi ensimmäistä kertaa sen historiassa. Lisätietoja varten katso lisätiedot.
CAT:n, CMW:n, CED:n, ICESCR:n ja CRC:n osalta CAT:n 21 artikla, CMW:n 74 artikla, CED:n 32 artikla, ICESCR:n valinnaisen pöytäkirjan 10 artikla ja Lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan (koskien viestintämenettelyä) 12 artikla määrittelevät menettelyn, jossa asiaankuuluva komitea voi itsenäisesti käsitellä valituksia yhdeltä sopimusvaltiolta, joka katsoo toisen sopimusvaltion laiminlyövän yleissopimuksen määräysten noudattamisen. Tämä menettely koskee ainoastaan niitä sopimusvaltioita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä komitean toimivallan tässä asiassa.
CERD:n, CCPR:n ja CRC:n osalta ICERD:n artiklat 11–13 ja ICCPR:n artiklat 41–43 määrittelevät kattavamman menettelyn valtioiden välisten kiistojen ratkaisemiseksi koskien valtion velvoitteiden noudattamista kyseisen yleissopimuksen/sopimuksen mukaisesti. Tämä toteutetaan perustamalla ad hoc -sovittelukomissio. Tämä menettely koskee tyypillisesti kaikkia ICERD:n sopimusvaltioita, mutta rajoittuu ICCPR:n ja CRC:n sopimusvaltioihin, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä asiaankuuluvien komiteoiden toimivallan tässä asiassa.
Valtioiden välisten riitojen ratkaiseminen koskien yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista
CERD:lle, CEDAW:lle, CAT:lle, CMW:lle ja CED:lle seuraavat artiklat tarjoavat mekanismin valtioiden osapuolten välisten riitojen käsittelemiseksi koskien yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista:
- ICERD:n artikla 22
- CEDAW:n 29. artikla
- CAT:n artikla 30
- CMW:n artikla 92
- Artikla 32 CED
Näiden määräysten mukaan, kun tällaisia kiistoja syntyy, ensimmäinen askel on, että osapuolina olevat valtiot pyrkivät ratkaisemaan asian neuvottelujen kautta. Jos neuvottelut epäonnistuvat, seuraava toimenpide on välimiesmenettely. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen välimiesmenettelyn ehdoista kuuden kuukauden kuluessa, jollakin osapuolena olevista valtioista on mahdollisuus viedä kiista Kansainväliseen tuomioistuimeen.
On tärkeää huomata, että sopimusvaltiot voivat vapauttaa itsensä tästä riitojenratkaisumenettelystä antamalla julistuksen ratifioinnin tai yleissopimukseen liittymisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa niitä sitoo vastavuoroisuuden periaate, mikä tarkoittaa, että ne eivät myöskään voi aloittaa tapauksia muita sopimusvaltioita vastaan käyttämällä tätä mekanismia.
Tiedustelut
Mitkä osavaltiot ovat kelpoisia tiedusteluihin?
Tutkimuksia voidaan aloittaa vain sellaisten sopimusvaltioiden osalta, jotka ovat vahvistaneet asiaankuuluvan komitean valtuudet suorittaa tällaisia tutkimuksia. Sopimusvaltiot voivat pidättäytyä osallistumasta tutkimusprosessiin joko allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai liittyessään kyseiseen sopimukseen (kuten määritelty CAT:n 28 artiklassa, CEDAW:n valinnaisen pöytäkirjan 10 artiklassa, CRPD:n valinnaisen pöytäkirjan 8 artiklassa ja CRC:n viestintämenettelyyn liittyvän valinnaisen pöytäkirjan 13(7) artiklassa) tai milloin tahansa (kuten esitetty ICESCR:n valinnaisen pöytäkirjan 11(8) artiklassa), antamalla julistuksen, jossa he ilmoittavat, etteivät tunnusta kyseisen komitean toimivaltaa suorittaa tutkimuksia. On tärkeää huomata, että CED on poikkeus, sillä tutkimusten suorittamisen valtuudet eivät ole riippuvaisia sopimusvaltioiden hyväksynnästä, kuten määritelty ICPPED:n 33 artiklassa.
Kyselyprosessi
Tutkintamenettely voidaan aloittaa, kun komitea saa uskottavaa tietoa, joka viittaa siihen, että sopimusvaltio rikkoo järjestelmällisesti yleissopimuksessa määriteltyjä oikeuksia, joita se valvoo.
Komitea esittää kutsun valtiolle tehdä yhteistyötä toimitettujen tietojen arvioinnissa toimittamalla omat huomionsa.
Tämän jälkeen, valtion osapuolen havaintojen ja muiden käytettävissä olevien olennaisten tietojen perusteella komitea voi päättää nimetä yhden tai useamman jäsenensä suorittamaan tutkinnan ja raportoimaan havainnoistaan viipymättä komitealle. Jos katsotaan tarpeelliseksi ja asianomaisen valtion osapuolen suostumuksella, tutkinta voi sisältää vierailun valtion alueelle.
Määrätyn jäsenen/jäsenten tekemät johtopäätökset tarkastetaan sitten komiteassa ja välitetään valtiolle osapuolena yhdessä mahdollisten kommenttien ja suositusten kanssa.
Valtiota kehotetaan esittämään omat huomionsa komitean päätelmistä, kommenteista ja suosituksista tietyn aikarajan, yleensä kuuden kuukauden, kuluessa. Lisäksi, jos komitea sitä pyytää, valtiota rohkaistaan antamaan tietoa toimista, jotka on toteutettu tutkimuksen johdosta.
On tärkeää huomata, että tutkintamenettely suoritetaan luottamuksellisesti, ja valtion osapuolen yhteistyötä pyritään saamaan kaikissa menettelyn vaiheissa.
Laillinen tuki Nord Interpol Lawyersilta
Tarvitsetko asiantuntija-apua ihmisoikeusloukkaustapauksessasi Suomessa? Ota yhteyttä taitavaan rikosoikeuden asianajajaan jo tänään saadaksesi henkilökohtaista oikeudellista tukea.
Lakimiehemme tarjoavat:
Konsultaatio henkilöille, jotka saattavat joutua monimutkaiseen oikeudelliseen tilanteeseen. Tulkitsemme lakeja ja annamme neuvoja parhaasta toimintatavasta.
Menettelyasiakirjojen valmistelu: tämä voi sisältää hakemuksia, valituksia ja muita tärkeitä asiakirjoja, jotka on laadittava sekä kansainvälisten että kansallisten lainsäädäntövaatimusten mukaisesti. Asianmukainen asiakirjojen muotoilu auttaa välttämään hylkäyksiä ja nopeuttaa prosessia.
Edustus oikeudenkäynneissä: Mikäli tapaus etenee oikeuteen, Interpolin asianajajat voivat edustaa asiakkaidensa etuja tuomioistuimissa eri maissa.
Ota yhteyttä meihin tänään saadaksesi tarvittavaa oikeudellista tukea!
Mitä pidetään ihmisoikeusloukkauksena?
Se kieltää mielivaltaisen elämänriiston, kidutuksen, orjuuden, mielivaltaiset pidätykset, yksityisyyden loukkaukset, sotapropagandan, syrjinnän ja vihan lietsomisen.
Mitkä ovat viisi yleisintä ihmisoikeusloukkauksia?
Terveyspalveluiden ja -tiedon kieltäminen (oikeus terveyteen), työpaikkasyrjintä (oikeus työhön), riittämätön äitiysloma (perhesuoja) ja matala minimipalkka (työpaikkaoikeudet).
Onko syrjintä ihmisoikeusloukkaus?
Syrjintä kaikissa muodoissaan on yleinen ihmisoikeusloukkaus.
