Millä mailla ei ole luovutussopimusta Suomeen?

Suomen oikeusjärjestelmää pidetään yhtenä Euroopan tiukimmista ja pedanttisimmista. Kansainvälisen rikosoikeudellisen syytteen osalta Helsinki noudattaa ei poliittista tarkoituksenmukaisuutta, vaan tiukkoja kansallisen Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta -lain normeja ja kansainvälisiä velvoitteita. Henkilölle, joka kohtaa rikosoikeudellisen syytteen uhan, Suomen erityispiirteiden ymmärtäminen on vapauden säilyttämisen kysymys. On virheellistä ajatella, että tämän pohjoisen maan neutraali asema tai suoran sopimuksen puuttuminen takaa turvapaikan; luovutusmekanismit toimivat täällä eri tavalla kuin Etelä-Euroopassa.

Suomi on integroitu globaaliin poliisiyhteistyöverkostoon kolmen oikeudellisen välineen tason kautta. Tämän kaskadin ymmärtäminen on välttämätöntä riskien arvioimiseksi. Suurimman vaaran aiheuttaa Pohjoinen pidätysmääräys. Tämä sopimus Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin välillä käytännössä poistaa rajat poliisilta. Menettely on täällä jopa nopeampi ja yksinkertaisempi kuin Euroopan unionin puitteissa: luovutuksesta kieltäytyminen näiden maiden välillä on käytännössä mahdotonta, ja perusteiden tarkistaminen on minimoitu.

Toinen taso — Euroopan unioni. Suomi noudattaa tiukasti eurooppalaisia pidätysmääräyksiä (EAW). Kansallinen rikostutkintavirasto (Keskusrikospoliisi, KRP) käsittelee tällaiset pyynnöt etusijalla. Puolustuksen argumentteja, jotka koskevat syyllisyyden todistamista, ei suomalainen tuomioistuin tässä vaiheessa käsittele; tuomari tarkistaa vain muodollisuuksien noudattamisen.

Kolmas taso — EU:n ulkopuoliset valtiot. Juuri täällä syntyy ”harmaa alue”, jota monet etsivät. Luovutus maihin, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin, säädellään joko kahdenvälisillä sopimuksilla (USA, Kanada, Australia, Hongkong) tai vuoden 1957 Euroopan luovutussopimuksella (Euroopan neuvosto). Jos maa ei kuulu tähän luetteloon, luovutus on mahdollinen, mutta siitä lakkaa olemasta Suomen automaattinen velvollisuus ja se siirtyy oikeusministeriön harkintavaltaan.

Luettelo valtioista, joiden kanssa Suomella ei ole suoria luovutussopimuksia, on laaja. Kuitenkin sopimuksen puuttuminen ei tarkoita täydellistä koskemattomuutta. Suomen laki sallii luovutuksen jopa ilman sopimusta, jos se ei ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, mutta käytännössä tällaiset tapaukset ovat harvinaisia ja vaativat valtavan todistusaineiston pyytävältä osapuolelta.

Tilanne itärajalla on kokenut radikaaleja muutoksia. Venäjä ja Suomi ovat Euroopan luovutussopimuksen osapuolia. Vuosien ajan yhteistyö oli rutiininomaista. Vuoden 2022 jälkeen Suomen oikeusministeriö jäädytti suurimman osan Moskovasta tulleista pyynnöistä. Suomen tuomioistuimet vaativat nyt takuita, joita Venäjä nykyisissä olosuhteissa ei voi tarjota: riippumattomien tarkkailijoiden pääsyä vankiloihin, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takuita ja poliittisten motiivien puuttumista. Samankaltainen tilanne vallitsee Valko-Venäjän kanssa. Siitä huolimatta Interpolin tietokannat toimivat edelleen. Henkilö voidaan pidättää rajalla Imatrassa tai Vaalimaassa, asettaa säilöön, ja vasta kuukausien oikeuskäsittelyn jälkeen kieltäytyä luovutuksesta.

Yhdistyneillä arabiemiirikunnilla ei ole kahdenvälistä sopimusta Suomen kanssa. Dubai nähdään usein turvallisena lainkäyttöalueena. Suomen poliisi (Poliisi) tunnustaa vaikeudet yhteistyössä emiraattien kollegoiden kanssa. Pyynnöt jäävät usein vaille vastausta tai hukkuvat byrokratiaan. Suomi kuitenkin lobbaa aktiivisesti EU-tasolla sopimusten allekirjoittamista Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa sulkeakseen tämän kanavan talousrikoksista ja rahanpesusta syytetyiltä henkilöiltä. Tällä hetkellä sopimusta ei ole, joten suora luovutus Suomeen Yhdistyneistä arabiemiirikunnista on epätodennäköinen, mutta riski on olemassa maahanmuuttosääntöjen rikkomisen perusteella tapahtuvan karkotuksen kautta.

Kiina on ratifioinut luovutussopimuksia monien Euroopan maiden kanssa (esimerkiksi Espanjan tai Ranskan kanssa), mutta Suomi pidättäytyy aktiivisesta käytännöstä luovuttaa henkilöitä Kiinan kansantasavaltaan. Pääasiallisena esteenä ovat ihmisoikeustilanne ja kuolemanrangaistuksen käyttö. Alueen maat — Thaimaa, Vietnam, Kambodža — eivät myöskään ole solmineet sopimuksia Helsingin kanssa. Täällä toimii vastavuoroisuuden periaate, jota Suomi soveltaa erittäin vastahakoisesti. On epätodennäköistä, että suomalainen tuomioistuin hyväksyisi henkilön lähettämisen thaimaalaiseen vankilaan vankeusolosuhteiden eurooppalaisten standardien vastaamattomuuden vuoksi (Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla).

Suomen lainsäädäntö sisältää joukon pakottavia kieltoja, jotka estävät luovutuksen mihin tahansa maahan riippumatta sopimuksen olemassaolosta. Näitä normeja noudattaa Suomen korkein oikeus (Korkein oikeus) tinkimättömästi.

Oikeudelliset esteet luovutukselle sisältävät seuraavat perusteet:

Kun virallinen tie oikeuden kautta on suljettu, astuu mukaan Suomen Maahanmuuttovirasto (Maahanmuuttovirasto tai Migri). Tämä hallinnollinen kanava on usein epämiellyttävä yllätys ulkomaalaisille. Kaava toimii seuraavasti: poliisi ilmoittaa Migrille, että ulkomaalainen muodostaa uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle (Interpolin tietojen tai vieraan valtion pyynnön perusteella). Migri peruuttaa oleskeluluvan (oleskelulupa) tai kieltäytyy jatkamasta viisumia.

Tämän jälkeen käynnistyy karkotusmenettely (karkottaminen). Henkilö lähetetään kansalaisuusmaahansa ei rikollisena, vaan ei-toivottuna maahanmuuttajana. Saapumislentokentällä häntä odottavat paikalliset lainvalvojat. Migri:n päätöstä voi valittaa hallinto-oikeudessa, mutta oleskeluluvan peruuttamisen perusteet ovat paljon laajemmat kuin luovutuksen perusteet. Luovutussopimuksen puuttuminen ei suojaa karkotukselta.

Suojelupoliisi (SUPO) liittyy asiaan, jos kyse on terrorismista, vakoilusta tai valtion turvallisuuden uhkista. Jos olette joutuneet SUPO:n huomion kohteeksi, luovutusprosessi voi nopeutua tai päinvastoin estyä, jos tiedustelupalvelu katsoo, että teillä on arvokasta tietoa tai että tapauksellanne on tiedustelullista mielenkiintoa. Migri:n, KRP:n ja SUPO:n välinen yhteistyö tapahtuu suljettujen ovien takana, ja asianajajan on usein haettava oikeuden kautta pääsyä tapauksen materiaaleihin.

Suomalainen oikeusjärjestelmä on hidas, mutta perusteellinen. Luovutusprosessi voi kestää useista kuukausista jopa puolitoista vuotta (EU:n ulkopuolisten maiden tapauksessa). Tänä aikana epäilty on yleensä pidätettynä. Takuita käytetään luovutusasioissa Suomessa erittäin harvoin. Tuomioistuimet katsovat, että ulkomaalainen, jolla ei ole vahvoja siteitä Suomeen (työ, perhe, kiinteistö), pakenee ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Suojaus on rakennettava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Odottaminen pidätystä varten on häviävä taktiikka. Tehokas strategia sisältää:

Korkeimman oikeuden (KKO) oikeuskäytäntö osoittaa, että tuomarit ovat valmiita kuuntelemaan puolustuksen argumentteja. Tunnetaan tapauksia, joissa on kieltäydytty luovuttamasta Venäjälle, Ukrainaan (vuoteen 2022 asti), Turkkiin ja Kiinaan juuri ihmisoikeusperusteilla.

Suomi houkuttelee teknologisia startup-yrityksiä, mutta yrittäjien on tiedettävä talousrikoksiin liittyvistä riskeistä. Yhdysvalloista tulevat pyynnöt kyberrikollisuuteen, kryptovaluuttahuijauksiin tai pakoterikkomuksiin liittyvissä asioissa käsitellään Suomessa erityisellä tarkkuudella. Sopimus Yhdysvaltojen kanssa (allekirjoitettu vuonna 1976, täydennetty EU-USA-sopimuksilla) toimii tehokkaasti. Perustelu ”teko ei ole rikos Suomessa” törmää usein petoksen laajaan tulkintaan. Jos palvelimet sijaitsivat Suomessa tai tapahtumat kulkivat suomalaisten pankkien kautta, paikallinen poliisi voi aloittaa oman tutkinnan rinnakkain luovutuspyynnön kanssa.

Maailma kutistuu. Maat, jotka eilen vaikuttivat luotettavilta turvapaikoilta, allekirjoittavat tänään oikeusapua koskevia sopimuksia. Suomi, kaikesta sitoutumisestaan ihmisoikeuksiin huolimatta, on osa länsimaista turvallisuusjärjestelmää. Sopimuksen puuttuminen tietyn maan kanssa on vain yksi tekijä monimutkaisessa henkilökohtaisen turvallisuuden yhtälössä. Luottaminen internetistä löytyviin yleisiin listoihin on vaarallista. Jokaisen tapauksen oikeudellinen asema riippuu kansalaisuudesta, syytteiden luonteesta, nykyisestä geopoliittisesta tilanteesta ja jopa Helsingin käräjäoikeuden tietystä tuomarista.

Tilanteesi vaatii ammatillista tarkastusta? Suomen lainsäädäntö on täynnä vivahteita, jotka ovat näkymättömiä ei-asiantuntijalle. Ota yhteyttä meihin riskien yksityiskohtaista analysointia ja henkilökohtaisen strategian kehittämistä varten luovutuksen ja karkotuksen estämiseksi.